2000-luvun vaihtoehtorock on ollut tänä vuonna rockin alalajeissa suuri paluumuuttaja kirjoittajalle itselleen, ja vaikka Muselle kuuluu siitä määrällisesti suurempi kunnia, niin koko buumi kuitenkin käynnistyi tästä The Killersin debyyttialbumista, kun eräs kaunis päivä laitoin sen soimaan samalla tietokoneella ollessani. Brandon Flowersin ääni on vain kerta kaikkiaan niin persoonallinen ja mainio, että se tuokin jatkuvasti lisää syitä palata The Killersin ja vahvasti etenkin Hot Fussin pariin aina uudestaan.

The Killers on Vegasista kotoisin ja siellä perustettu vaihtoehtorock-yhtye vuonna 2001. Heidän debyyttilevynsä julkaistiin vuonna 2004, ja levy käsitteleekin juuri Vegasia heidän kotikaupunkina, sekä sen glamourinhohtoista elämää. Hot Fuss pysyi UK:n virallisella albumilistalla yhteensä 173 viikkoa, ja se on sitä myöten siellä pisimpään 2000-luvulla kestänyt albumi. Yhdysvaltojen puolella se nousi BillBoard 200-listalla sijalle seitsemän.

Suurta suosiota yhtye on nauttinut 2000-luvun puolivälissä, mutta huomasin eräs päivä, että selvästi moni muukin palaa nykyäänkin, noin 20 vuotta myöhemmin aina uudestaan Hot Fussin pariin, tai ainakin osaan siitä. Mr.Brightside pamahti silmille eräässä Youtube-videossa jossa rankattiin biisejä, millä on eniten stream-kertoja musiikin suoratoistopalvelu Spotifyssä sillä hetkellä (muistaakseni top-50). Mr.Brightside oli listalla, ja sillä on jo ällistyttävät yli 1.8 miljardia toistoa!! Kyseessä on siis hitti, joka kestää ajan hammasta loistavasti ja siitä kunnia kuuluu laulaja/syntetisaattori Brandon Flowersille ja kitaristi Dave Keuningille, mikä oli heidän ensimmäinen yhdessä tehty kappale. Kyseinen kappale on suorastaan hymni 2000-luvun rock-musiikissa, sillä se on valittu Xfm networkin vuonna 2009 järjestämässä kyselyssä 2000-luvun parhaaksi kappaleeksi. Enkä ihmettele miksi ihmiset palaavat tähän hittiin usein, kun sanat kertovat mustasukkaisuudesta ja yrityksistä olla positiivinen kaiken ikävien ajatusten keskellä, kun ihastus tapaa uusia ihmisiä.

Hot Fussilla on myös muitakin suuriksi nousseita hittejä, kuten Somebody Told Me joka sekin saanut tätä kirjoittaessa yli 660 miljoonaa toistoa Spotfyssä, ja All These Things I’ve Done, joka saanut yli 300 miljoonaa. Levyn haikean tunnelman takuumies on valtaosin Flowers, jonka matala mutta kaipuinen ja tunteileva ääni ja samaan kastiin menevät syntikat ovat tunteilevan levyn näyttämöllä. Hittibiiseissä täytyy kyllä nostaa Keuningin kitarariffit ja Ronnie Vannucci juniorin iskevä rumpujensoitto myös pöydälle. Vähemmän tunnetuista kappaleista avaus Jenny Was A Friend Of Mine ja lopetus Everything Will Be Alright, sekä Andy, You’re A Star kuuluvat mielestäni myös levyn vahvoihin esityksiin. Jokainen biisi ei aivan yllä huipputasolle, joka laskee pisteitä huipputason suorituksesta, mutta ansaittu ’’glamour’’ Vegasilaisille tästä kyllä kuuluu.