2001 oli erityinen vuosi varsinkin raskaassa musiikissa, sillä useasta genrestä tuli sinä vuonna klassikoiksi muodostuneita levyjä. Nyt onkin aika avata Albumikimarassa peli myös Industrial Metalin puolelta, ja juuri tuona kyseisenä vuonna julkaistulta levyltä genren saralla. Kyseessä on siis Rammstein ja heidän läpimurtolevynsä Mutter.
Saksalaisen metallijyrän suuruus nykypäivänä tiedetään, mutta vielä vuosituhannen vaihteessa yhtye ei kovinkaan suurta maailmansuosiota vielä nauttinut. Edelliset megahitit Engel ja Du Hast toi orkesteria maailmankartalle, mutta tälle kolmannelle pitkäsoitolle kuuluu kunnia siitä, mikä kaikessa komeudessaan määritteli maailman tunnetuimman Industrial Metal-orkesterin aseman tälle nykypäivälle. Mutter ilmestyi 2.huhtikuuta 2001 ja se on myynyt kultaa kahdeksassa Euroopan maassa, ja yhden tai useamman platinan neljässä. Se on äänestetty 500 Greatest Metal & Rock Albums of All Time-listalle, ja on ehdottomasti Till Lindemannin taidonnäytös kirjoittajan taidoistaan.
Mutterin upeus piilee sen moniulotteisuudessa. Levyllä on useita synkkiä aiheita kuten Rammsteinilla on tapana. Valtaosa kappaleista on tullut sinkkuina, kuten esimerkiksi Sonne, Ich Will, Feuer Frei! sekä Links 2 3 4. Levyn kitarasoundi on painostava ja raskas ja kosketinsoittaja Christian Lorenz on saanut useisiin kappaleisiin kuten nimikkokappale, Ich Will ja Feuer Frei! yksinkertaiset mutta kummittelevat kosketinäänet. Kirjoittaja on kokeillut levyä toimivasti lenkkeilyssä, tunnelmoinnissa, kuntosalilla tai vaikka koulutehtävien teon ohella. Kappaleet toimivat live-esityksinä todella ’’komentavasti’’ ja se tarjoaa yleisölle upean elämyksen elää kappaletta mukana.
Kuten sanottua levyn synkistä aiheista, laulaja-kirjoittaja Till Lindemann on sanoittanut levyt täyteen toinen toistaan karmivampia tarinoita. Avauskappale Mein Herz Brennt on englanniksi käännettynä My Heart Burns, ja on osoitettu lapsuudesta saatuja ahdistuksen ja hyväksikäytön traumoja kokeville, sekä yleisesti pelon lietsonnalle. Links 2 3 4 polkee kansallissosialististen ajatusten tiellä, Sonne kertoo palvonnan kohteen kääntöpuolet, kuten auringon lämmittävyyden ja valon takana voi olla myös polte, ja Ich Will julistaa aikeita tehdä jotain pahanenteistä, samalla muita lietsoen. Feuer Frei! ja Rein Raus vuorostaan ovat eroottisimmista päistä, sillä ensimmäisenä mainitussa tuli on vapaa – esimerkiksi hedelmöityshetkellä. Jälkimmäisessä taas alistetaan vastapuolta edes-takas-liikkeessä. Albumin ehkä kummittelevimmin tarina menee upealle Spieluhrille, jossa maan päältä poistunut lapsi elää soittorasian kanssa mullan alla kummitellen kuuntelijaansa, ja nimikkokappale kertoo äitiä huutaen, kun ei koskaan ole ollut oikeaa sellaista.
Jokainen tarina on ikään kuin omanlainen ja poljento sekä tunnelmointi pelaavat joukkuepeliä upeasti. Richard Kruspe ja Paul Landers soittavat monipuolisesti kitaroita, ja rummuissa Christoph Schneiderin lautas- ja virveliniskut tuntuvat erityisen vahvoilta. Etenkin Zwitter on tästä hyvä esimerkki.
Siinä missä Metallican Master of Puppets on virheetön ja kokonaisvaltainen Thrash Metalin kiistaton mestariteos, samaa voisin sanoa Mutterista Industrial Metalin puolella. Fanipoika ja objektiivinen mielipide kättelevät tämän levyn kohdalla.